Hallitus

Seuran asioita hoitaa hallitus, joka valitaan syyskokouksessa. Hallituksessa on mukana seuratoiminnasta innostuneita ihmisiä, joiden osaamista ja kiinnostusta on pyritty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus kokoontuu noin kuuden viikon välein mutta seuran asioita edistetään ahkerasti myös hallituksen omassa Facebook-ryhmässä. Ratsastusseuran hallitus tekee päätökset seuran hallinnosta, raha-asioista sekä toimintalinjoista.

Jos sinulla on kysymyksiä seuran toiminnasta tai haluat esittää toivomuksia, lähetä meille sähköpostia ratsastusseura@primustalli.fi tai tule juttelemaan tallilla.

Hallituksen jäsenet vuonna 2023:

Minna Rapila, puheenjohtaja

minna.rapila@elisanet.fi, p. 050-4905901

Rakkaus lajiin on saanut alkunsa Pohjanmaalla pienessä ratsastuskoulussa 80-luvun alussa. Muutama intensiivinen juniorivuosi vierähti hevosten parissa lähes päivittäin. Espooseen muuton yhteydessä hevoset jäivät. 90-luku vierähti aktiivisesti palveluskoiraharrastuksen parissa. Palasin ratsaille vuonna 2004 ystävän kannustamana. Ratsastin aluksi ratsastuskoulussa ja siitä jatkoin satunnaisesti naapurin hevosella. Kesällä 2008 löysin tieni Primus Tallille ja sillä tiellä olen yhä edelleen. Heti alusta asti minulla oli 2 viikkotuntia ja viime vuodet olen ratsastanut 3-4 tuntia viikossa. Olen löytänyt oman tapani harrastaa tavoitteellisesti ja monipuolisesti ratsastuskoulussa. Olen osallistunut aktiivisesti erilaisille tallin tarjoamille kursseille, PC-valmennuksiin, Kikan kouluvalmennuksiin sekä koulurataharjoituksiin. Minulla ei ole kilpailutaustaa ratsastuksessa ja olenkin ratsastanut ensimmäiset kouluratani Primus Tallilla. En ajatellut, että kilpaileminen olisi minun juttuni, mutta 2018 PC-valmennuksen myötä innostus ratojen ratsastukseen syttyi. Nyt takana on jo lukuisia rataharjoituksia ja kilpailuja. Kohokohtina 2019 ja 2021 Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailut. Vuoden 2020 hallituksessa vastuualueenani oli Primus Challenge -toiminta. 2021 tammikuusta alkaen olen toiminut seuran puheenjohtajana. Ratsastuksen osalta viime vuosi meni uuden mielenkiintoisen Primus Tallin ”Omahevosprojektin” parissa, jossa yhä tällä kaudella olen mukana.

Minna ja Wanda


Lilli Virtanen, jäsensihteeri

lilhelena.sp@gmail.com, p. 040-7466164

Muistan nähneeni itsestäni kuvan, jossa muutaman vuoden ikäisenä olen siskon ratsastuskypärä päässä ruskean keinuhevoseni selässä, joten heppahulluus on iskenyt jo ennen varsinaisia muistikuviani. Ratsastuskouluun tunnille sain luvan mennä kuitenkin vasta 14 vuotiaana. Lukioaikaan ystävän kautta löytyi myös muutamat vuokrahepat, joilla pääosin maastoiltiin. Muutama pakollinen ratsastustauko oli pidettävä kolmen lapsen syntymän myötä. Paluu satulaa oli kuitenkin aina helppo vuokrahevosen myötä ja melko nopeasti. Kiireisimpään perheaikaan jäi vuokrahevonen pois viikkoaikataulusta, mutta kerran viikkoon oli oltava vakiotunti ratsastuskoulussa ja perhe oppikin nopeasti miten pidetään äiti hyvällä tuulella. Nyt lapset ovat jo teini-ikäisiä sekä nuoria aikuisia ja perhe kasvanut kahdella vehnäterrierillä.

Primuksella olen ratsastanut vuodesta 2010 ja heppahulluus tuntuu vain syventyvän ja halu oppia kasvavan. Kaksi vakkarituntia onkin ollut jo jonkun vuoden kuvioissa. Tämän lisäksi lisätunteja, kursseja, ratsastusleirejä ja myös vuokrahevoskuvion herättelyä. Ja vanhimmasta tyttärestä olen saanut oikein mukavan ratsastusleirikaverin. Kymmenessä vuodessa olen tutustunut moniin Primuslaisiin ja on solmittu hyviä ystävyyssuhteita.

Lilli ja Foordi


Leena Venho, tapahtumat (koulutus/oheisliikunta/lajikokeilut), varapuheenjohtaja

Aloitin ratsastuksen noin kymmenvuotiaana ja heppakautta kesti vaihtelevalla tahdilla aina opiskeluaikoihin asti. Reilun kolmen vuosikymmenen tauon jälkeen ymmärsin vihdoin hankkiutua takaisin satulaan -kurssille kolme vuotta sitten. Vuoden verran riitti kerta viikossa, mutta sitten löysin tieni myös Primukselle ja nälkähän tunnetusti kasvaa syödessä! Täällä harrastus on laajentunut myös rataharkkoihin ja esteiden pariin.

Leena ja Forro


Marjo Kuosmanen, rahastonhoitaja

rahastonhoitajaprimus@gmail.com

Suureksi yllätyksekseni sain luvan mennä alkeiskurssille Kilon tallille syksyllä 1974 ja siitä lähtien, muutamaa teini-iän välivuotta lukuun ottamatta, on ratsastusharrastus ollut mukanani arjessa ja juhlassa. Primus Tallilla olen ratsastanut vuodesta 2010.

Aikanaan kilpailin pienissä kisoissa sekä esteissä että kouluratsastuksessa, mutta nyt olen jättänyt kilpakentät nuoremmille ja nautiskelen rennolla asenteella kahdella viikkotunnilla hyvässä seurassa. Minulle tässä harrastuksessa on ratsastuksen ja hevosten lisäksi tosi tärkeää myös sosiaalinen puoli ja vuosien varrella olenkin saanut ihania ystäviä, joiden kanssa pidämme yhteyttä edelleen.

Sopii siis tulla moikkaamaan. Aika useinhan minä tallilla olen, jos en itse ratsastamassa, niin seuraamassa tyttäreni Merin edesottamuksia.

Marjo ja Armas


Nafi Sagne, some-viestintä

Olen aloittanut ratsastuksen 9-vuotiaana Peikin tallilla. Nuorempana esteet kiinnostivat enemmän ja siirryin Peikiltä pienemmälle tallille Keravalle, jossa silloin mahdollistettiin tavoitteellinen valmentautuminen ja kilpailu ratsastuskouluhevosella. Tuolloin on tullut startattua lukuisia aluetason kilpailuja 90–100 cm tasolla. Primukselle olen siirtynyt pikkuhiljaa äitini Outin mukana. Tunteja tuli otettua silloin tällöin, tallin vielä sijaitessa Oittaalla. Tallin siirtyessä Marketanpuistoon, aloin käymään tunneilla säännöllisemmin, mutta vakiotunneilla aloitin vasta vuonna 2016. Sydän on aina sykkinyt kouluratsastukselle, mutta se sai uuden vaihteen silmään, kun ”se oikea” hevonen tuli vastaan. Nykyisin olen mukana omahevostoiminnassa. Lisäksi käyn säännöllisesti tallin rataharjoituksissa. Olen aina ollut innostunut kilpailemisesta, sillä se on hyvä tapa mitata pidemmällä aikavälillä ratsukon kehitystä ja saada palautetta omasta ratsastuksesta.

Nafi ja Forro


Sari Sintonen, tiedotus

Aloitin ratsastuksen jo lapsena, ja erilaista kokemusta on kertynyt nyt reilun 30 vuoden ajalta. Juniorivuosina ratsastuskoululla ratsastin ja kilpailin koulua ja esteitä, mutta Australiassa vietetyn vuoden aikana kenttä- ja esteratsastus vei mennessään. Esteratsastuksen parissa vierähtikin sitten useita vuosia oman hevosen kanssa. Sittemmin ratsastus on ollut kouluratsastuspainotteista sekä yksityishevosilla että ratsastuskoulussa, mutta todellisen kipinän kouluratsastukseen sain siirtyessäni Primukselle. Nykyisellään ratsastan noin 4 kertaa viikossa, vuoden 2021 alusta "omahevosprojektin" merkeissä. Osallistun myös koulurataharjoituksiin ja -kilpailuihin. Myös tyttäreni ratsastaa ja kilpailee, ja yhteisen harrastuksen myötä minut löytää tallilta lähes joka päivä.

Sari ja Armas

Jaana Nevalainen, junioritoiminta

Hevoset ovat olleet lähellä sydäntä jo pienestä tytöstä lähtien. Olin vasta 5-vuotias, kun karkasin omalta pihalta pyörällä läheiselle tallille. Sieltä äiti löysi minut tuntia seuraamasta kentän laidalta. Alkeiskurssille pääsin vihdoin, kun täytin 7-vuotta.

Kymmenen vuotta vierähti tallilla melkein päivittäin. Hoitohevosen kanssa tehtiin kaikenlaista (päivittäinen harjaus, varusteiden huolto, maastoilua, esteitä, erilaisia kouluvalmennuksia yms.). Kuitenkin kaikista tärkeintä oli läheinen suhde hevosen kanssa. Valitettavasti rakas ystävä loukkaantui ja laukkasi vihreämmille laitumille. Nuorelle neidille tämä oli suuri menetys ja rakas harrastus jäi tauolle useammaksi vuodeksi.

Heti 2000 –luvun alussa löysin työpaikan kannustamana takaisin rakkaan harrastuksen pariin. Siitä lähtein olen taas harrastanut aktiivisesti. Välissä 2010 vuonna äitiyslomalla. Tällä hetkellä minulla on kaksi vakiotuntia viikossa. Lisäksi osallistun säännöllisesti erilaisille kursseille. Viikossa tulee usein ratsastettua 3-4 kertaa.

Aluksi ajattelin, että rataharjoitukset ja kilpailut eivät ole minun juttu. Jännitän liikaa, enkä varmasti koskaan nauti siitä. Mutta toisin kävi! Aikani seurasin kavereiden menoa katsomosta ja heidän innostus vei mukanaan. Nykyään haluan osallistua säännöllisesti rataharjoituksiin. Joka kerta on ihana voittaa oma jännitys!

Kotona kasvaa uusi ”heppasukupolvi” ja hänen innoittamana haluan olla mukana kehittämässä seuran Juniori –toimintaa!

Jaana ja Risto


Johanna Riihimäki, junioritoiminta

Aloitin ratsastuksen vuonna 2008 Primus Tallilla ollessani 10-vuotias, jossa sitten olenkin viihtynyt jo useamman vuoden. Juniorina olin mukana Talentissa heti kun se ensimmäisen kerran järjestettiin ja pääsin kilpailemaan kolmena vuonna ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailuissa este- ja kouluratsastuksessa.

Tallilla tuli vietettyä paljon aikaa, sillä toimin koko lapsuuden myöskin Primuksella hoitajana, jonka lisäksi minulla on aina ollut vuokra- ja liikutushevosia muualla. Aika pian olinkin jo joka kesä kesätöissä Primuksella ja päädyinkin peruskoulun jälkeen vuonna 2015 opiskelemaan ratsastuksenohjaajaksi. Valmistuessani 2018 aloitin vakityöt Primus Tallilla. Ensin tein enemmän tallitöitä ja vuosi vuodelta olen pitänyt enemmän ratsastustunteja.

On erityisen hienoa toimia kilpailuista innostuneiden talenttien opena, kun on itsekin ollut sellainen. Vuoden 2020 syksyllä aloitin ratsastuksenopettajaopinnot Ypäjällä ja valmistuin vuonna 2022. Hallitukseen minut houkuteltiin mukaan vuonna 2022. Olen innostunut yhä kilpailemisesta niin este- kuin kouluratsastuksessa aina mahdollisuuksien mukaan.

Johanna ja Jack


Paula Trentecuisse, junioritoiminta

Heppakärpänen puraisi 8-vuotiaana, kun pääsin luokkakaverin mukaan tallille. Oli heti päästävä alkeiskurssille! Onneksi vanhempani suostuivat. Siitä se sitten lähti, ja kohta minulla olikin jo ensimmäinen hoitoponi.

Kävin Nurmijärven ratsastuskoulussa, jossa ratsastin ja hoidin hevosia varsin aktiivisesti. Teinivuodetkin menivät tallilla (läksyt tehtiin satulahuoneessa), ja tuolloin kisasin myös ahkerasti sekä esteitä että koulua. Lähes joka viikonloppu oli herätys aamuneljältä, kun oli lähtö kisoihin tai tallitöihin.

Ratsastustunteja oli tuohon aikaan neljä tai jopa viisi viikossa. Osan tunneista maksoivat vanhemmat, mutta osa piti hoitaa itse. Teinkin tallitöitä vuosien ajan. Samalla tuli suoritettua erilaiset hevostaito- ja hoitomerkit.

Lukioikäisenä vuokrasin useamman vuoden paria hevosta. Oli ihana puuhailla tutuksi tulleiden ratsujen kanssa kaikenlaista ihan omaan tahtiin. Vielä tänäkin päivänä nautin hevosten hoitamisesta ja puunaamisesta ratsastuksen ohella.

Lukion jälkeen lähdin ulkomaille ja sitten opiskelemaan, joten säännölliseen ratsastukseen tuli useamman vuoden tauko. Kun sitten pääsin työelämään, ensimmäinen asia, jonka ensimmäisellä palkallani hankin, oli kymmenen kerran ratsastuskortti. Asuin silloin Turussa. Tämän jälkeen ratsastuksesta on ollut taukoa vain raskausaikoina.

Primuksella kävin ensimmäisen kerran vuonna 2009, kun talli oli vielä Oittaalla. Kyseessä oli Piritan pitämä kankikurssi. Vakiotunneille tulin Marketanpuistoon vuonna 2010. Siitä lähtien minulla onkin ollut pääsääntöisesti kaksi viikkotuntia, minkä lisäksi olen ottanut välillä kursseja ja osallistunut säännöllisen epäsäännöllisesti rataharjoituksiin.

Tällä hetkellä ratsastan kaksi kertaa viikossa. Viime aikoina ratsuna on ollut iki-ihana "peräkammarin poika" Timppa. On ollut hienoa nähdä, miten tämä hurmuri on kehittynyt pienessä ajassa aivan valtavasti!

Ratsastusseura Primuksen hallituksessa vastaan Jaanan ja Johannan kanssa junioritoiminnasta.

Paula ja Aada


Nina Mellin, seuratuotteet

Kesäisenä päivänä vuonna 1983 kohtasin Laakson metsäpolulla upean ratsukon. Sain silittää kiiltävän mustaa Maximusta ja sen jälkeen en pystynyt enää ajattelemaan muuta kuin hevosia. Aloin jakamaan mainoksia jotta pääsin ratsastuskouluun. Parin vuoden päästä pääsin onnekseni taitavien estehevosten hoitajaksi. Sain ratsastaa niillä päivittäin, josta olen edelleen kiitollinen. Viikonloput kuluivat heppojen mukana estekisoissa ympäri Suomea. Siltä ajalta on paljon muistoja!

Aikuisiällä olen ratsastanut vuokrahevosilla omatoimisesti ja mukaan mahtuu myös pidempiä taukoja. Vasta tultuani Primus-tallille vuoden 2019 lopussa pääsin ensimmäistä kertaa laadukkaan opetuksen piiriin. Aluksi ratsastin kerran viikossa, mutta se ei tuntunut riittävältä. Primuksen Omahevostoiminnan kautta sain uuden vaihteen silmään kesällä 2021 ja harrastus on muuttunut yhä intensiivisemmäksi. Olen lähtenyt rohkeasti mukaan rataharkkoihin ja kisoihin. Palkitsevinta on ollut yhteistyön kehittyminen hevosen kanssa, hyvien valmentajien ohjauksessa. Plussaa on myös tosi mukava talliporukka ja seuratoiminnan tuoma lisämauste kokonaisuuteen.

Tyttäreni Nanna on ollut hevosharrastaja jo pitkään, mutta hiljattain sain houkuteltua mieheni Teron mukaan lajin pariin. He valmentautuvat Porvoossa lähempänä kotiamme ja kisaavat seuratasolla kumpikin. Kotikulmilla minulla on myös vuokraheppa Penny. Jokaiselle viikonpäivälle riittää siis hevospainotteista ohjelmaa, ja sparrailukavereita kaikkiin heppajuttuihin. Mukavaa elämää siis!

Nina ja Reino


Kristiina Juuso, tapahtumat (koulutus/oheisliikunta/lajikokeilut)

Meillä on perhealbumissa eri lomamatkoilta kuvia minusta joko silittämässä hevosia, osoittamassa niitä tai ratsastamassa. Yhdessäkin seison valtavan valkoisen ruunan vieressä kypärä vinossa ja olen just ja just sen jalan mittainen.

Aloitin epäsäännöllisen ratsastamisen yläasteikäisenä lähitallilla, jonne oli 30 kilsaa. Lappi. En siis käynyt joka viikko, mutta sen verran usein kuitenkin, että opin kuinka kiukkupussi Mari-poni kesytetään. Opiskelemaan lähdettyäni hevosharrastus jäi vuosiksi ennen kuin vuonna 2016 aloitin säännöllisen ratsastamisen ratsastuskoulussa. Vasta siirryttyäni Primukselle 2020 minusta alkoi tuntua siltä, että opin kunnolla ratsastamaan kiitos taitavien hevosten ja opettajien!

Primukselle siirryttyäni aloin kiinnittää myös enemmän siihen, kuinka voin itse toimia hevosystävällisemmin. Opin eräässä valmennuksessa, että paras asia mitä voit hevoselle tehdä, on ylläpitää ja kohentaa peruskuntoasi kävelemällä. Tästä innostuneena aloin vuonna 2022 järjestää reippaita, matalan kynnyksen yhteiskävelylenkkejä, koska se edistää hevosten hyvinvointia. Toivottavasti näillä nähdään yhä useampia primuslaisia mukana!

Kristiina ja Boris


Mia Rautava, kirjanpitäjä

Innostuin tästä ihanasta lajista vasta aikuisiällä. Aloitin ratsastuksen poolohevosilla asuessani Saksassa ja palattuani Suomeen menin ratsastuskouluun. Pari vuotta ratsasteltuani pääsin onnekseni Nupun oppilaaksi, ja ymmärsin vähitellen mistä ratsastuksessa on kyse.

Syksyllä 2018 ystäväni houkutteli minut kokeilemaan Primukselle. Gandalf ”the Great” oli ratsuna ja sillä tiellä olen edelleen. Vuoden verran olen ratsastanut neljä kertaa viikossa, ja lisäksi käyn välillä kursseilla ja rataharkoissa. Kolme askelta eteen ja kaksi taakse kuvaa hyvin etenemistäni, mutta periksi en anna. Tallilla maailman huolet unohtuvat hetkeksi, kiitos ihanien hevosten ja kanssaratsastajien.

Mia ja Minttu