Hallitus
Seuran asioita hoitaa hallitus, joka valitaan syyskokouksessa. Hallituksessa on mukana seuratoiminnasta innostuneita ihmisiä, joiden osaamista ja kiinnostusta on pyritty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus kokoontuu noin kuuden viikon välein mutta seuran asioita edistetään ahkerasti myös hallituksen omassa Facebook-ryhmässä. Ratsastusseuran hallitus tekee päätökset seuran hallinnosta, raha-asioista sekä toimintalinjoista.
Jos sinulla on kysymyksiä seuran toiminnasta tai haluat esittää toivomuksia, lähetä meille sähköpostia ratsastusseura@primustalli.fi tai tule juttelemaan tallilla.
Hallituksen jäsenet vuonna 2023:
Minna Rapila, puheenjohtaja
minna.rapila@elisanet.fi, p. 050-4905901
Minna ja Wanda
Lilli Virtanen, jäsensihteeri
lilhelena.sp@gmail.com, p. 040-7466164
Muistan nähneeni itsestäni kuvan, jossa muutaman vuoden ikäisenä olen siskon ratsastuskypärä päässä ruskean keinuhevoseni selässä, joten heppahulluus on iskenyt jo ennen varsinaisia muistikuviani. Ratsastuskouluun tunnille sain luvan mennä kuitenkin vasta 14 vuotiaana. Lukioaikaan ystävän kautta löytyi myös muutamat vuokrahepat, joilla pääosin maastoiltiin. Muutama pakollinen ratsastustauko oli pidettävä kolmen lapsen syntymän myötä. Paluu satulaa oli kuitenkin aina helppo vuokrahevosen myötä ja melko nopeasti. Kiireisimpään perheaikaan jäi vuokrahevonen pois viikkoaikataulusta, mutta kerran viikkoon oli oltava vakiotunti ratsastuskoulussa ja perhe oppikin nopeasti miten pidetään äiti hyvällä tuulella. Nyt lapset ovat jo teini-ikäisiä sekä nuoria aikuisia ja perhe kasvanut kahdella vehnäterrierillä.
Primuksella olen ratsastanut vuodesta 2010 ja heppahulluus tuntuu vain syventyvän ja halu oppia kasvavan. Kaksi vakkarituntia onkin ollut jo jonkun vuoden kuvioissa. Tämän lisäksi lisätunteja, kursseja, ratsastusleirejä ja myös vuokrahevoskuvion herättelyä. Ja vanhimmasta tyttärestä olen saanut oikein mukavan ratsastusleirikaverin. Kymmenessä vuodessa olen tutustunut moniin Primuslaisiin ja on solmittu hyviä ystävyyssuhteita.
Lilli ja Foordi
Leena ja Forro
Marjo Kuosmanen, rahastonhoitaja
Aikanaan kilpailin pienissä kisoissa sekä esteissä että kouluratsastuksessa, mutta nyt olen jättänyt kilpakentät nuoremmille ja nautiskelen rennolla asenteella kahdella viikkotunnilla hyvässä seurassa. Minulle tässä harrastuksessa on ratsastuksen ja hevosten lisäksi tosi tärkeää myös sosiaalinen puoli ja vuosien varrella olenkin saanut ihania ystäviä, joiden kanssa pidämme yhteyttä edelleen.
Sopii siis tulla moikkaamaan. Aika useinhan minä tallilla olen, jos en itse ratsastamassa, niin seuraamassa tyttäreni Merin edesottamuksia.
Marjo ja Armas
Nafi Sagne, some-viestintä
Olen aloittanut ratsastuksen 9-vuotiaana Peikin tallilla. Nuorempana esteet kiinnostivat enemmän ja siirryin Peikiltä pienemmälle tallille Keravalle, jossa silloin mahdollistettiin tavoitteellinen valmentautuminen ja kilpailu ratsastuskouluhevosella. Tuolloin on tullut startattua lukuisia aluetason kilpailuja 90–100 cm tasolla. Primukselle olen siirtynyt pikkuhiljaa äitini Outin mukana. Tunteja tuli otettua silloin tällöin, tallin vielä sijaitessa Oittaalla. Tallin siirtyessä Marketanpuistoon, aloin käymään tunneilla säännöllisemmin, mutta vakiotunneilla aloitin vasta vuonna 2016. Sydän on aina sykkinyt kouluratsastukselle, mutta se sai uuden vaihteen silmään, kun ”se oikea” hevonen tuli vastaan. Nykyisin olen mukana omahevostoiminnassa. Lisäksi käyn säännöllisesti tallin rataharjoituksissa. Olen aina ollut innostunut kilpailemisesta, sillä se on hyvä tapa mitata pidemmällä aikavälillä ratsukon kehitystä ja saada palautetta omasta ratsastuksesta.
Nafi ja Forro
Sari Sintonen, tiedotus
Aloitin ratsastuksen jo lapsena, ja erilaista kokemusta on kertynyt nyt reilun 30 vuoden ajalta. Juniorivuosina ratsastuskoululla ratsastin ja kilpailin koulua ja esteitä, mutta Australiassa vietetyn vuoden aikana kenttä- ja esteratsastus vei mennessään. Esteratsastuksen parissa vierähtikin sitten useita vuosia oman hevosen kanssa. Sittemmin ratsastus on ollut kouluratsastuspainotteista sekä yksityishevosilla että ratsastuskoulussa, mutta todellisen kipinän kouluratsastukseen sain siirtyessäni Primukselle. Nykyisellään ratsastan noin 4 kertaa viikossa, vuoden 2021 alusta "omahevosprojektin" merkeissä. Osallistun myös koulurataharjoituksiin ja -kilpailuihin. Myös tyttäreni ratsastaa ja kilpailee, ja yhteisen harrastuksen myötä minut löytää tallilta lähes joka päivä.
Sari ja Armas
Jaana Nevalainen, junioritoiminta
Kymmenen vuotta vierähti tallilla melkein päivittäin. Hoitohevosen kanssa tehtiin kaikenlaista (päivittäinen harjaus, varusteiden huolto, maastoilua, esteitä, erilaisia kouluvalmennuksia yms.). Kuitenkin kaikista tärkeintä oli läheinen suhde hevosen kanssa. Valitettavasti rakas ystävä loukkaantui ja laukkasi vihreämmille laitumille. Nuorelle neidille tämä oli suuri menetys ja rakas harrastus jäi tauolle useammaksi vuodeksi.
Heti 2000 –luvun alussa löysin työpaikan kannustamana takaisin rakkaan harrastuksen pariin. Siitä lähtein olen taas harrastanut aktiivisesti. Välissä 2010 vuonna äitiyslomalla. Tällä hetkellä minulla on kaksi vakiotuntia viikossa. Lisäksi osallistun säännöllisesti erilaisille kursseille. Viikossa tulee usein ratsastettua 3-4 kertaa.
Aluksi ajattelin, että rataharjoitukset ja kilpailut eivät ole minun juttu. Jännitän liikaa, enkä varmasti koskaan nauti siitä. Mutta toisin kävi! Aikani seurasin kavereiden menoa katsomosta ja heidän innostus vei mukanaan. Nykyään haluan osallistua säännöllisesti rataharjoituksiin. Joka kerta on ihana voittaa oma jännitys!
Kotona kasvaa uusi ”heppasukupolvi” ja hänen innoittamana haluan olla mukana kehittämässä seuran Juniori –toimintaa!
Jaana ja Risto
Johanna Riihimäki, junioritoiminta
Johanna ja Jack
Paula Trentecuisse, junioritoiminta
Kävin Nurmijärven ratsastuskoulussa, jossa ratsastin ja hoidin hevosia varsin aktiivisesti. Teinivuodetkin menivät tallilla (läksyt tehtiin satulahuoneessa), ja tuolloin kisasin myös ahkerasti sekä esteitä että koulua. Lähes joka viikonloppu oli herätys aamuneljältä, kun oli lähtö kisoihin tai tallitöihin.
Ratsastustunteja oli tuohon aikaan neljä tai jopa viisi viikossa. Osan tunneista maksoivat vanhemmat, mutta osa piti hoitaa itse. Teinkin tallitöitä vuosien ajan. Samalla tuli suoritettua erilaiset hevostaito- ja hoitomerkit.
Lukioikäisenä vuokrasin useamman vuoden paria hevosta. Oli ihana puuhailla tutuksi tulleiden ratsujen kanssa kaikenlaista ihan omaan tahtiin. Vielä tänäkin päivänä nautin hevosten hoitamisesta ja puunaamisesta ratsastuksen ohella.
Lukion jälkeen lähdin ulkomaille ja sitten opiskelemaan, joten säännölliseen ratsastukseen tuli useamman vuoden tauko. Kun sitten pääsin työelämään, ensimmäinen asia, jonka ensimmäisellä palkallani hankin, oli kymmenen kerran ratsastuskortti. Asuin silloin Turussa. Tämän jälkeen ratsastuksesta on ollut taukoa vain raskausaikoina.
Primuksella kävin ensimmäisen kerran vuonna 2009, kun talli oli vielä Oittaalla. Kyseessä oli Piritan pitämä kankikurssi. Vakiotunneille tulin Marketanpuistoon vuonna 2010. Siitä lähtien minulla onkin ollut pääsääntöisesti kaksi viikkotuntia, minkä lisäksi olen ottanut välillä kursseja ja osallistunut säännöllisen epäsäännöllisesti rataharjoituksiin.
Tällä hetkellä ratsastan kaksi kertaa viikossa. Viime aikoina ratsuna on ollut iki-ihana "peräkammarin poika" Timppa. On ollut hienoa nähdä, miten tämä hurmuri on kehittynyt pienessä ajassa aivan valtavasti!
Ratsastusseura Primuksen hallituksessa vastaan Jaanan ja Johannan kanssa junioritoiminnasta.
Paula ja Aada
Nina Mellin, seuratuotteet
Kesäisenä päivänä vuonna 1983 kohtasin Laakson metsäpolulla upean ratsukon. Sain silittää kiiltävän mustaa Maximusta ja sen jälkeen en pystynyt enää ajattelemaan muuta kuin hevosia. Aloin jakamaan mainoksia jotta pääsin ratsastuskouluun. Parin vuoden päästä pääsin onnekseni taitavien estehevosten hoitajaksi. Sain ratsastaa niillä päivittäin, josta olen edelleen kiitollinen. Viikonloput kuluivat heppojen mukana estekisoissa ympäri Suomea. Siltä ajalta on paljon muistoja!
Aikuisiällä olen ratsastanut vuokrahevosilla omatoimisesti ja mukaan mahtuu myös pidempiä taukoja. Vasta tultuani Primus-tallille vuoden 2019 lopussa pääsin ensimmäistä kertaa laadukkaan opetuksen piiriin. Aluksi ratsastin kerran viikossa, mutta se ei tuntunut riittävältä. Primuksen Omahevostoiminnan kautta sain uuden vaihteen silmään kesällä 2021 ja harrastus on muuttunut yhä intensiivisemmäksi. Olen lähtenyt rohkeasti mukaan rataharkkoihin ja kisoihin. Palkitsevinta on ollut yhteistyön kehittyminen hevosen kanssa, hyvien valmentajien ohjauksessa. Plussaa on myös tosi mukava talliporukka ja seuratoiminnan tuoma lisämauste kokonaisuuteen.
Tyttäreni Nanna on ollut hevosharrastaja jo pitkään, mutta hiljattain sain houkuteltua mieheni Teron mukaan lajin pariin. He valmentautuvat Porvoossa lähempänä kotiamme ja kisaavat seuratasolla kumpikin. Kotikulmilla minulla on myös vuokraheppa Penny. Jokaiselle viikonpäivälle riittää siis hevospainotteista ohjelmaa, ja sparrailukavereita kaikkiin heppajuttuihin. Mukavaa elämää siis!
Nina ja Reino
Kristiina Juuso, tapahtumat (koulutus/oheisliikunta/lajikokeilut)
Aloitin epäsäännöllisen ratsastamisen yläasteikäisenä lähitallilla, jonne oli 30 kilsaa. Lappi. En siis käynyt joka viikko, mutta sen verran usein kuitenkin, että opin kuinka kiukkupussi Mari-poni kesytetään. Opiskelemaan lähdettyäni hevosharrastus jäi vuosiksi ennen kuin vuonna 2016 aloitin säännöllisen ratsastamisen ratsastuskoulussa. Vasta siirryttyäni Primukselle 2020 minusta alkoi tuntua siltä, että opin kunnolla ratsastamaan kiitos taitavien hevosten ja opettajien!
Primukselle siirryttyäni aloin kiinnittää myös enemmän siihen, kuinka voin itse toimia hevosystävällisemmin. Opin eräässä valmennuksessa, että paras asia mitä voit hevoselle tehdä, on ylläpitää ja kohentaa peruskuntoasi kävelemällä. Tästä innostuneena aloin vuonna 2022 järjestää reippaita, matalan kynnyksen yhteiskävelylenkkejä, koska se edistää hevosten hyvinvointia. Toivottavasti näillä nähdään yhä useampia primuslaisia mukana!
Kristiina ja Boris
Innostuin tästä ihanasta lajista vasta aikuisiällä. Aloitin ratsastuksen poolohevosilla asuessani Saksassa ja palattuani Suomeen menin ratsastuskouluun. Pari vuotta ratsasteltuani pääsin onnekseni Nupun oppilaaksi, ja ymmärsin vähitellen mistä ratsastuksessa on kyse.
Syksyllä 2018 ystäväni houkutteli minut kokeilemaan Primukselle. Gandalf ”the Great” oli ratsuna ja sillä tiellä olen edelleen. Vuoden verran olen ratsastanut neljä kertaa viikossa, ja lisäksi käyn välillä kursseilla ja rataharkoissa. Kolme askelta eteen ja kaksi taakse kuvaa hyvin etenemistäni, mutta periksi en anna. Tallilla maailman huolet unohtuvat hetkeksi, kiitos ihanien hevosten ja kanssaratsastajien.
Mia ja Minttu